Kantakaupungin valot – taloyhtiön peruskorjaukset vuosisadan alun kiinteistöissä

Vuosisadan alun taloyhtiöt, joista osa on kyllä rakennettu jo 1800-luvun puolella, edustavat pääkaupunkiseudulla keskustan kantakaupungin eri osien taloja, muissa kaupungeissa näitä on selvästi vähemmän. Talot ovat siis käytännössä jo yli sata vuotta vanhoja, monenlaista elämää ja asujaa nähneet. Aikakauden kerrostaloissa on tyypillisesti ainakin yksi tai useampia hienompia porraskäytäviä ja yksi tai useampi ns. piian porras, joista on ollut kulku pieneen asuntoon ja päähuoneiston keittiöön. Vuosien kuluessa nämä pienet asunnot on usein erotettu omiksi asunnoikseen ja näin piian portaasta on tullut yksi porraskäytävä muiden joukossa, tosin hieman pienempänä ja usein vähemmän näyttävänä.

Rakennusten ulkoseinät ovat paksuja paikallaan muurattuja tiiliseiniä ja samoin kantavat väliseinät. Kerrosten välinen rakenne on toteutettu vanhimmissa rakennuksissa puupalkeilla ja ratakiskoilla, myöhemmin betonipalkeilla. Eristeeksi välipohjiin laitettiin purua tai jotain muuta sopivaa. Erilaisia variaatioita löytyy rakennusajasta ja rakentajasta riippuen. Märkätilojen osalta tilanne on ollut hyvin vaihteleva ja kaikissa huoneistossa ei ole ollut omia wc- ja suihkutiloja. Näitä on rakennettu tavallisesti ensimmäisen putkiremontin yhteydessä 60- tai 70 -luvuilla. Ennen ensimmäistä putkiremonttia taloihin on lisätty kaasuverkko, jolloin keittiöissä on siirrytty puuhellasta kaasulieteen ja veden lämmittämiseen kaasulla huoneistoissa.

Lämmityksen muuttaminen pönttöuuneista keskuslämmitykseen toi taloihin lämmitysverkoston putkistot mahdollistaen samalla myös lämpimän veden tuottamisen keskitetysti. Voisi melkein kuvitella, että kaasuverkko tai keskuslämmitys on saanut taloyhtiöissä aikaan samanlaista keskustelua kuin valokuitu tällä hetkellä – tarvitsenko tosiaan ja miksi? Puhumattakaan nyt sähköverkoista, jotka tulivat taloyhtiöihin 1910-luvulla ja varsinainen sähköbuumi alkoi vasta kymmenen vuotta myöhemmin.

Ilmanvaihtona vuosisadan vaihteen taloyhtiöissä on painovoimainen ilmanvaihto, jonka lisäksi liikehuoneistoihin tai mahdollisesti ullakolle rakennettuihin asuntoihin on tehty omia ilmanvaihtokoneita vuosien varrella. Hormistot ovat lähes kaikissa vaurioituneet enemmän tai vähemmän sotien aikana sekä lisäksi vuosien mittaan tehtyjen erilaisen remonttien yhteydessä. Yllättävän paljon myös ajattelemattomien huoneistoremonttien yhteydessä hormistoja on katkaistu, tukittu tai muuteltu sen enempää miettimättä.

Taloyhtiön peruskorjaukset kantakaupungissa

Sataan vuoteen mahtuu useita peruskorjauksia käytännössä kaikkiin rakennuksen osa-alueisiin. Lisäksi kantakaupungin rakennukset kokivat vaihtelevasti sota-ajan pommitukset ja useita rakennuksista on rakennettu käytännössä osittain uudelleen pommitusten jälkeen. Huoneistoja on jaettu ja yhdistelty, riippuen siitä, minkälaisia huoneistoja taloyhtiössä on ollut ja miten omistukset ovat vaihdelleet. Julkisivut ovat rapattuja ja maalattuja, vesikatto on tiiltä tai konesaumattua peltiä – kaikki sellaisinaan vuosikymmeniä kestäviä materiaaleja. Rakennuksen ylläpito näkyy yksityiskohdissa: jossain pääsee vesi seisomaan, pellityksen vuotavat tai johtavat vettä vääriin suuntiin, tikkaiden tai syöksytorvien kiinnityskohdissa vesi pääsee rakenteeseen ja irrottaa rappausta. Rappauksia on voitu jossain vaiheessa maalata maalilla, joka ei läpäise vesihöyryä ja rappaus alkaa irrota tiilistä.

Rappaukset, vesikatto ja puuikkunat kestävät näissä rakennuksissa hyvinkin 40 – 50 vuotta ilman suurempia korjauksia. Sota-ajan jälleenrakentamisen jälkeen ensimmäiset peruskorjaukset tai peruskorjausaalto alkoi 60-luvulla, kun näiden rakennusten putkiremonttivaihe alkoi. Tällöin suurin osa kantakaupungin taloista koki putkiremonttivaiheen ensimmäisen kerran ja alettiin puhua linjasaneerauksista, kun putkilinjat (kylmä ja lämmin vesi), päällekkäiset kylpyhuoneet ja keittiöiden viemärit ja vesijohdot rakennettiin kaikki kerrallaan. Juuri muuta ei linjasaneeraukseen tässä vaiheessa kuulunut.

Sähköverkkojen osalta parannuksia on useissa taloissa tehty vuosien mittaan ja kokonaan uusia verkkoja rakennettu 60-luvulta alkaen. Yleensä ohjaavana tekijänä on ollut kaasuliesistä luopuminen ja sähkölaitteiden määrän kasvaminen – sähköverkon kapasiteettia on pitänyt parantaa. Puhelin- ja antenniverkkoja on rakennettu sitä mukaa, kun taloyhtiöissä on osakkaiden tarpeet sitä edellyttäneet ja yhtiöissä on päästy asioista yhteisymmärrykseen.

Julkisivujen ja vesikattojen osalta seuraavat korjausjaksot ovat osuneet 80- ja 90-luvuillle. Näiden yhteydessä on usein uusittu myös antenniverkkoja, koska antennikaapelit ovat kulkeneet kätevästi ulkoseinillä. Tällä hetkellä näissä vuosisadan vaihteen ja alun taloissa ollaan linjasaneerausten toisella, jopa kolmannella, kierroksella hyvässä vauhdissa, moniin jo tehtyinä.

Kantakaupungin taloyhtiöissä peruskorjauksiin valmistautuminen on äärimmäisen mielenkiintoista. Rakennuksiin on tuotu aina oman aikakautensa uusinta tekniikkaa yksi osa kerrallaan. Osakkaat ovat vaihtuneet, enemmän tai vähemmän ja huoneistot ovat muuttaneet muotoaan. Oikeiden lähtötietojen etsiminen, ajan tasalla olevien piirustusten laatiminen ja käsityksen luominen siitä, minkälainen taloyhtiö haluaa olla seuraavat 50-vuotta, ovat keskeisiä tekijöitä seuraavan peruskorjauksen valmistelussa.

Jos isot korjaukset on jo tehty julkisivujen, vesikaton, ikkunoiden ja talotekniikan osalta jäljelle jää ylläpito rakennuksen arvon mukaisesti sekä asumisviihtyvyyden parantaminen. Ylläpidossa keskeistä on seurata ja korjata heti vuosikorjauksina sellaiset pienet alkavat puutteet, jotka vuosien aikana aiheuttavat isompia murheita.

Asumisviihtyisyyden parantamisen osalta tällä hetkellä kaksi aihetta korostuu:

  1. Jäähdytys – miten se voitaisiin toteuttaa, mitä se käytännössä tarkoittaa?
  2. Tietoliikenne ja sähköverkko – mikä on pakollista ja mitä tarvitaan?

Jos putkiremontti on tulossa lähivuosina, molemmat voidaan ratkaista sen yhteydessä. Jos ei ole, asiat voidaan ratkaista omina kokonaisuuksinaan. Vuosisadan alun taloissa historiaa tulee kantaa tyylikkäästi, sopivasti museoiden ja entistäen. Asukkaiden tarpeet ja toiveet ajanmukaisin vaatimuksin voidaan hyvin toteuttaa, kun olosuhteet ja lähtötilanne huomioidaan, näin on tehty myös aikanaan, kun kaasu korvattiin sähköllä tai korttelin yhteissauna muutettiin taloyhtiön asukkaiden käyttöön.

Jaakko Suomela

Jaakko Suomela on toiminut korjausrakentamisen parissa kohta 20 vuotta. Hän on Talokeskuksen asiakkuuspäällikkö ja tapaa työssään satoja hallituksen jäseniä ja isännöitsijöitä vuosittain. Vapaa-ajalla Jaakon tapaa ulkoilemasta tai takapihan grillin äärestä.

Kommentoi

Keskustellaan lisää

Aloitetaan keskustelu teidän taloyhtiöstänne. Sovitaan tapaaminen ja katsotaan yhdessä, mitä teidän taloyhtiöllenne kuuluu.

Avaa kalenteri

Sisäpiiri

Liity Talokummin sisäpiiriin ja saat ilmaiset asiantuntijavinkit taloyhtiösi arvon säilyttämiseen, korjaushankkeiden käynnistämiseen ja hallituksen pyörittämiseen.

Kun liityt, saat heti sähköpostiisi Sähköautojen latauspisteet -oppaan PDF -muodossa.